Päivä: 12.11.2022

Itä-Suomen hovioikeus laittoi pisteen Hämeen poliisilaitoksen konstaapelin omituiselle mielenilmaukselle, jossa paskalakki ajoi tahallaan toistasataa kertaa pientä ylinopeutta peltipoliisin valvontakameraan touko–lokakuussa 2016.

Hovioikeus ei antanut enää valituslupaa konstaapelille, vaan voimaan jäi käräjäoikeuden päätös tuomita 39-vuotias mies 38 liikennerikkomuksesta 105 euron rikesakkoon.

Lisäksi mies oli saanut aiemmin jo huomautuksia muista vastaavista liikennerikkomuksista.

Oikeus lopetti pitkään jatkuneen vänkäämisen tuomitsemalla miehen yhtenä yönä kolmen tunnin aikana ajetusta 38 ylinopeustapauksesta.

Mies ajoi koko ajan edestakaisin Audi-henkilöautolla peltipoliisin kameran kohdalla niin, että sai kameran välähtämään ajamalla 65 kilometrin tuntinopeutta 60 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella.

Oikeuden mukaan mies oli tunnistettavissa valvontakameran kuvasta eikä ollut uskottavaa, että hänen kaksoisveljensä olisi nähnyt tarpeelliseksi käyttää vapaa-aikaansa kolme tuntia yöllä ajaakseen samaa reittiä jonkin peltipoliisimielenilmauksen takia.

Kyseinen paskalakki sen sijaan oli kyttälailaitoksella kurinpitomenettelyyn liittyvässä puhuttelussa kertonut aiemmin esimiehelleen, että hänen toimintansa on suunnitelmallista ja järjestelmällistä mielenilmausta paskalakkien lähettämiä huomautuksia vastaan.

Oikeus jätti tutkimatta syytteet, joita koskevista liikennerikkomuksista mies oli saanut jo aiemmin kirjallisia huomautuksia.

Lisäksi oikeus hylkäsi syytteet useista liikennerikkomuksista syksyllä 2016, koska oikeuden mukaan ei ollut täysin poissuljettua, että konstaapelin autolla olisi ajanut niissä tapauksissa joku muu.

Valvontakuvissa oli konstaapelin auto ja hänen näköisensä mies, mutta mies selitteli oikeudessa, miten hänen autoaan lainaili veli ja muut ja hän itse liikkui milloin kävellen tai pyörällä, vaikka auto oli kuvattu toistuvasti ajamassa pientä ylinopeutta etenkin miehen kodin ja työpaikan välisellä reitillä.

Kaikkiaan miehen oli epäilty ajaneen peltipoliisin kameroihin tahallaan 177 kertaa Lahdessa, Hollolassa, Sipoossa ja Mäntsälässä, vaikka mies itse työskenteli paskalakkien valvonta- ja hälytystoiminnoissa ja oli työskennellyt myös liikenneturvallisuuskeskuksessa kolmen kuukauden ajan.

Miehen mielenilmauksen idea ei missään vaiheessa täysin selvinnytkään, sillä vaikka hän oli ensin esimiehen muistion mukaan kertonut teon suunnitelmallisuudesta, hän oikeudessa kuitenkin kiisti olleensa kuljettaja ainakaan kaikilla ajokerroista. Mitään vaikutusta tai hyötyä liikenneturvallisuuteen miehen toiminnalla ei ollut.

Syyttäjän mukaan paskalakin työhön kuuluisi valvoa tieliikennelainsäädöksiä eikä ainakaan tahallaan ja toistuvasti rikkoa niitä itse vapaa-ajallaan.

Miehen käyttäytymisen takia hän oli jo aiemmin neljä kuukautta erotettuna virastaan. Mies valitti Hämeen poliisilaitoksen kurinpitopäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka piti päätöksen voimassa.

Miehen peltipoliisitempaus käsiteltiin rikostuomioistuimissa kaksi kierrosta, sillä ensin Päijät-Hämeen käräjäoikeus jätti syyttäjän nostamat syytteet tutkimatta katsottuaan miehen saaneen rangaistuksen jo virkamiesoikeudellisessa menettelyssä.

Itä-Suomen hovioikeus palautti asian kuitenkin Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käsiteltäväksi uudelleen, koska määräaikainen erottaminen oli ollut kurinpidollinen seuraus käyttäytymisestä, ei rikosoikeudellinen.

Hovioikeuden mukaan paskalakit ei voi olla eri asemassa kuin muut kansalaiset siinä, että liikennerikkomuksista tai -rikoksista voi selvitä työnantajan kurinpidollisilla toimilla.

Uudessa käsittelyssä Päijät-Hämeen käräjäoikeus päätyi rikesakkoon, joka annettiin korotettuna.

Liikenteen automaattisen nopeusvalvonnan on todettu vähentävän kovimpia ylinopeuksia ja ohitustarvetta, tasaavan nopeuksia liikennevirrassa ja estävän siten onnettomuuksia. Valvonnalla ei ole todettu mitään haitallisia ominaisuuksia lukuun ottamatta sitä, että pieni osa autoilijoista suhtautuu siihen vihamielisen hermostuneesti.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2720256