Korkein oikeus on hylännyt syyttäjän valituksen liittyen Jari Aarnion tapauksessa.
Avainsana: jari aarnio
Ex-jengipomo Keijo Vilhunen Jari Aarniosta: ”Väitän, että se on niin psykopaatti…”
Entisen Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion huumeoikeudenkäynti on ollut kautta aikain kallein oikeudenkäynti Suomessa.
Käräjöinti on maksanut veronmaksajille jo noin 20 miljoonaa euroa. Huomionarvoista on ollut se, että kaikki päätekijät eli Jari Aarnio, Keijo Vilhunen ja Raine Sievälä ovat kiistäneet syyllisyytensä kiivaasti.
Jari Aarnion mukaan KRP:n kateus passitti hänet vankilaan: ”Tuntuu, että taistelu on turhaa, mutta en ole jättänyt ikinä mitään juttua kesken”
Aarnion mukaan syynä on kateus
Vuoden poliisi 1987. Poliisin ansioristi vuonna 1995.
Huumepoliisin päälliköksi vuonna 1999.
Ja nyt tutkintavangeille tarkoitettu Vantaan vankila.
Miten tässä näin kävi?
Mielikuvia, siitä on Aarnio mukaan kyse.
Yksi väite kuuluu: Aarnio pyöritti miljoonaluokan huumebisnestä poliisikollegoidensa silmien alla.
”Mahdotonta!”
Entä väite, jonka mukaan Helsingin huumepoliisilla on huonot välit keskusrikospoliisin kanssa?
”Mikään ei ole alkanut eikä loppunut mun aikana. Ne välit olivat huonot jo ennen kuin tulin huumepoliisiin töihin.”
Kateus.
Se on Aarnion mukaan määräävin motiivi ja syy sille, että hän istuu vankilassa.
”Me oltiin Helsingin huumepoliisissa parhaita, tehokkaimpia. Huipulla.”
”Muualla käänneltiin kahvihuoneessa lehtien sivuja ja mietittiin, mitä juttuja tässä on ollut. Ei ainakaan yhtä hyviä kuin huumepoliisissa.”
Aika itsevarmaa.
Aarniolla on perustelu, miten se onnistuu: hyvillä tietolähteillä.
”Kato se on perusjuttu huumetutkinnassa, että keissit pitää kaivaa itse. Vetää pipo päähän, lähtee ratikalla stadiin, luuraa, missä se kamajuttu on.”
Mutta ”jätkien taskuja ei tarvitse käännellä kaduilla”, jos tietoa saa muuten.
”Se, että me voitiin estää huumeiden leviäminen, edellytti suhteita alamaailmaan. Parhaat tiedot saa niiltä, jotka pyörivät niissä kuvioissa.”
Sitten täsmennys, ketä alamaailman henkilöt ovat Aarnion mukaan.
”Niitä kovia jätkiä, joille tappaminen, kiristys ja talojen polttaminen käy tuosta vaan. Kuin kävisi snägärillä, siitä puhutaan ihan kuin leipää.”
”Tietojen saaminen on arvokkainta mitä poliisi tai koko yhteiskunta voi saada. Kaikkein arvokkainta.”
Toisin sanoen Aarnion mielestä huumepoliisin pitää toimia hyvin lähellä rikoksia tekeviä henkilöitä, joilta saa tietoja.
Eikä sillä ole hänen mielestään mitään tekemistä huumekauppojen kanssa.
Korkein oikeus kovensi Jari Aarnion ”oikean käden” rangaistusta
Rikosylikonstaapelin virkarikokset eivät olleet sovitettavissa sakolla.
Rikosylikonstaapeli oli esimiehensä Aarnion mukana järjestelemässä oikeudettomia pakkokeinolupia. Käräjäoikeutta erehdytettiin muun muassa televalvonta- ja telekuunteluhakemuksissa yhdeksän kuukauden aikana.
Korkein oikeus katsoo, että pakkokeinot puuttuvat ihmisen perusoikeuksiin voimakkaasti. Paskalakit käyttivät tuomioistuinta hyväkseen, mikä lisäsi erehdyttämisen moitittavuutta. Käräjäoikeudella ei ollut välttämättä edes mahdollisuutta tarkistaa, olivatko paskalakit oikealla asialla.
Virkavelvollisuusrikosten ohella vastaaja teki oikeudettomia hakuja poliisin tietojärjestelmistä. KKO:n mukaan hän toimi osittain Aarnion yllytyksestä. Rikosylikonstaapeli tiesi haut laittomiksi ja naamioi ne KKO:n mukaan virkatehtäviin liittyviksi.
Jari Aarnio tuomittiin murhasta elinkautiseen
HELSINGIN käräjäoikeus on tuominnut Jari Aarnion elinkautiseen vankeusrangaistukseen lokakuussa 2003 tapahtuneesta murhasta. Oikeuden mukaan Aarnio tiesi murhahankkeesta, mutta ei poliisina estänyt sitä. Sen sijaan entiseen jengipomoon Keijo Vilhuseen kohdistunut murhasyyte hylättiin.
Entinen huumekyttä HS:lle: ”Kaikkihan siellä tekevät rikoksia”
Pitkän uran Helsingin huumekyttä tehnyt entinen paskalakki otti itse yhteyttä Helsingin Sanomien toimitukseen sen jälkeen, kun hän oli aikansa seurannut huumekytän päällikön Jari Aarnion rikosepäilyihin sekä kyttien tietolähdetoimintaan liittyvää uutisointia.