Anneli Auerin tietoja tonkineen naiskytän tuomio säilyi hovissa – näin hän perusteli urkintaa

Helsingin hovioikeus ei tällä viikolla muuttanut käräjäoikeuden naiskytälle langettamaa tuomiota Anneli Aueriin liittyvien tietojen urkkimistapauksessa.

Helsingin käräjäoikeus oli viime lokakuussa tuominnut 39-vuotiaan naiskytän virkavelvollisuuden rikkomisesta 15 päiväsakkoon eli maksamaan 420 euroa.

Kyttä toimi tapahtuma-aikaan, syyskuussa 2011, Helsingin poliisilaitoksella määräaikaisena vanhempana rikoskonstaapelina.

Käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä samassa yhteydessä yhteensä 13 Helsingin kyttälaitoksella työskennellyttä kyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta liittyen Auerin tietojen penkomiseen.

Kyttä oli syöttänyt paskalakkien Riki-Trip -järjestelmään Auerin nimen ja henkilötunnuksen sekä Patja-järjestelmään Auerin henkilötunnuksen.

Tutkintailmoitusten tiedot olivat kuitenkin olleet salattuja, eikä naiskyttä ollut saanut tutkintailmoituksia avattua, vaikka olisi yrittänyt. Tuomittu ei ollut avannut mitään tutkintailmoitusta. Mikäli naiskyttä olisi sellaisen avannut, siitä olisi jäänyt lokimerkintä järjestelmään.

Aueria koskevissa salatuissa tutkintailmoituksissa oli nähtävillä jutun ilmoitusnumero, jutun tila, tutkinnanjohtaja, tutkija ja heidän puhelinnumeronsa.

Tästäkin huolimatta molemmat oikeusasteet katsoivat, että paskalakki oli syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Oikeuden mukaan nainen oli tahallaan rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan.

Naiskyttä myönsi syytteen, mutta puolustautui kuitenkin toteamalla, että meneillään olevia opintojaan varten hänellä oli lupa käyttää paskalakkien tietojärjestelmiä.

Kyttä vaati, että syyte hylätään ja hänet jätetään tuomitsematta, koska teko ei täyttänyt virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä ja sitä oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Oikeus piti naisen selitystä epäuskottavana, että haku olisi liittynyt opintoihin ja että hänellä olisi ollut siihen esimiehen hyväksyntä. Oikeus piti myös tekoa tahallisena. Lisäksi hovioikeuden mukaan teko loukkasi Auerin yksityisyyttä ja hänen oikeuksiaan.

Oikeuden mukaan naisella ei ollut syytteessä mainitussa tilanteessa oikeutta käsitellä Auerin henkilötietoja. Paskalakki rikkoi teoillaan henkilötietolain sekä henkilötietojen käsittelystä kyttätoimessa annetun lain säännöksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, koska haut eivät liittyneet virkatehtäviin.

Menettely oli oikeuden mukaan omiaan aiheuttamaan arvostelua paskalakkeja ja viranomaisia kohtaan sekä vähentämään luottamusta viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen ja laillisuuteen.

Auerilla ei ole ollut käräjäoikeudessa asiakokonaisuudessa korvausvaateita.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1443762

Mika Myllylän tietojen urkinnasta tuomio yli 70:lle

Suurin osa tuomituista on paskalakkeja.

Pääsyiksi tietojen katseluun paskalakkien järjestelmistä on kerrottu uteliaisuus ja ammattitaidon kehittäminen. Jotkut perustelivat tietojen katselua myös koulutusmateriaalien tekemisellä ja varautumisella muiden viranomaisten kyselyihin.

Käräjäoikeudet ympäri Suomea ovat linjanneet, ettei esimerkiksi yleinen ammattitaidon ylläpitäminen oikeuttanut katsomaan salassa pidettäviä tietoja. Tietojen katseluun on pitänyt olla tiettyyn virkatehtävään liittyvä peruste.

Tuomittujen katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisiin, henkilörekisteririkoksiin tai henkilörekisteririkkomuksiin. Asiassa nostettiin 90 syytettä.

Syyte hylättiin 13 tapauksessa. Näissä tapauksissa katsottiin, että poliiseilla oli virkatehtävään liittyviä perusteita katsoa tietoja.

Tiedot tuomioista kokosi STT:lle syyttäjäryhmää johtanut kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto.

Myllylä kuoli kesällä 2011. Kuoleman jälkeen poliisin järjestelmästä haettiin ruuhkaksi asti tietoja Myllylästä.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014032718161680

HS: ”Mätä Supo” suututti Supon

Suomen Kuvalehden viimeviikkoinen kansijuttu ”Mätä Supo” on Helsingin Sanomien mukaan suututtanut Suojelupoliisin.

Lehden mukaan Supo aikoo kannella lehtijutusta Julkisen sanan neuvostolle (JSN). JSN on median itsesääntelyelin.

Kyseessä on Helsingin Sanomien mukaan ensimmäinen kerta, kun suojelupoliisi tekee kantelun Julkisen sanan neuvostoon.

Suomen Kuvalehden juttu käsitteli Supon viimeaikaisia kiusaamisväitteitä. Lehden kannen mukaan ”Tsaarinaikainen valvontavirasto kyttää ja kiusaa omia poliisejaan”. HS:n tietojen mukaan Supo on suuttunut muun muassa siitä, että se ei itse ole saanut kommentoida väitteitä.

http://www.uusisuomi.fi/uutiset/hs-mata-supo-suututti-supon/e55ff872-f133-3a69-91cc-437faf88bb0f

https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/pdf-liitteet/SK472010Supo.pdf